sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Hyvää uutta vuotta 2018!

KK haasteessa #203 oli tarjolla inspiraatiobingo, josta nappasin käyttööni sarjan pitsi-2018-revitty. Tälläinen uudenvuoden kortti valmistui. Mustaa pitsiä, revittyä "lunta" ja ressattuja reunoja, 2018 ja ilotulitteet. Ilotulitukset olen tehnyt kalligrafiaterällä ja Finetecin Pearl- väreillä. Harmillisesti kortin Blingbling ei kunnolla valokuvissa näy.






Pitsiä ja mömmöjä

Edellisten haastekorttien lisäksi tuli vielä nämä kaksi atc korttia.

Luodut toisilleen

Vapaa

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Irti päästämistä ja uusia alkuja!

OKTK haasteessa #33 oli upean herkkä moodboard. Tartuin harmaan ja valkoisen sävyihin, enkelinsiipiin ja tekstiin. Joskus vanhasta on vain osattava päästää irti ja lähdettävä kohti uusia tuulia:

OKTK#33 korttini "Muutoksen aika"

OKTK-kortin naisen tummuneet siivet ja hiukan alakuloinen ilme kertovat, että elämässä joskus ryvettyy ja että olosuhteille ei aina mitään voi... Mutta muutosta voi aina hakea ja siksi tästä aiheesta syntyi toinenkin kortti. Tällä kortilla osallistun KK Vintagehaasteeseen #87. Menneiden haasteiden muistoista nappasin 6/2016: tehosteainepintaa. Kokeilin lisätä kortteihin vielä paperikerrosten ja pitsin päälle rouheaa valkoista tekstuuripastaa, jonka levitin ihan vain sormin sotkemalla. Tässä onkin jo paljon iloisempi neito, kun päätös on tehty ja uusi elämä edessä. 

"Päätös on tehty"









Pinkiltä kaikki näyttää... kun on rakastunut 80-luvulla!

Askarteluvuorelta Vikke haastelee kaksiosaisen, avautuvan atc kortin tekoon. Olen jo pitkään pyöritellyt mielessäni avautuvan atc-kortin tekoa, kun löysin joskus kirjaston poistokirjasta tämän pitkulaisen  kuvan. Leikkasin sen silloin talteen ja nyt lähdin kuvan ympärille rakentamaan luukkumallista atc-korttia. Kuva on 80-luvun lopun tietosanakirjasta ja väritkin ovat hyvin "kasaria". (Onko kasari jo vintagea?!) Siksi valitsin kortin taustapahviksi tuollaisen sydänkartongin. Muistaakseni meillä pikkutytöillä oli 80-luvulla juuri tuollaista pikkusydänkuosia vaatteissa. Lisäksi in-juttuja olivat neonpinkki ja ystävänkirjoihin piirrettiinkin isolla sydämiä ja englanninkielisiä sanoja "LOVE" "FRIEND" jne. 
Kuvan takia kortti yritti ponnahtaa aina uudelleen auki, joten lisäsin vielä neonvärisen kuminauhan pitämään kortin kiinni.

Ollappa 80-luvulla ja rakastunut ensimmäistä kertaa... silloin on pakko saada koskettaa, vaikka sitten vaan varpaankärjillä  😁

Pinkiltä kaikki näyttää!


Joulurääppiäisten viimeinen kattaus.

Silpputehtaan  Sisko haasteli joulurääppiäisiin ja teinkin haasteeseen jo kolme korttia. Niiden jälkeen tulivat vielä nämä ja sitten pakkasin loput joulukortteilusta jääneet suikaleet ja koristeet pussiin. Nyt on pipertelypöytä putsplank, ja kärsä kohti uusia haasteita ja uuden vuoden kujeita!



Silent Night & Hiutaleet hiljaa leijailee



Vain valkeata joulua...

Jouluyön hiljaisuus

Joulupuu on rakennettu

Lahjoista parhain?

Piirileikkiä

Ei itkeä saa, ei meluta saa!

perjantai 22. joulukuuta 2017

Hyvää joulua kaikille!

Eilen siivosin pajasta jouluhommelit pois. Nyt keskityn vaan nauttimaan joulusta ja pipertelyt jatkuu sitten uusin aihein kun inspiraatio iskee. Laskeskelin, että olen parin kuukauden aikana askarrellut noin 80 joulukorttia, n. 40 suklaalevykorttia ja ehkä noin 15 rasiakorttia... ja paja oli kyllä sen näköinen! Työtilakin oli kaventunut keskelle pöytää sellaiseen A4 arkin kokoiseen tilaan, kun joulupapaperit ja muu sälä kerääntyivät everestin kokoisiksi vuoriksi kummallekin puolelle 🙈
Mutta nyt on joulukamat kaapin uumenissa odottamassa syys/lokakuuta (koska ne kehtaa taas ottaa esille?). Viimeisistä silpuista pipertelin Silpputehtaan Siskon innoittamana vielä atc kortteja -niitä voi kyllä vielä glögilasillisen äärellä syntyä muutama lisääkin, jos en malta roskiin heittää...

Joka tapauksessa Nasun pajalla vallitsee nyt joulurauha, ja toivotankin oikein lämmintä, rauhaisaa ja ihanaa joulua kaikille 💗



Jouluilon tuoja

Seuratkaa tähteä

Joulupuu on rakennettu


Fazerin sinistä sen olla pitää...

Fazerin sininen on nykyisin helppo pukea, kun Primecolta tui valmiita rasiakorttipohjia. Olen tehnyt aikaisemminkin suklaakortteja mittaamalla nuuttaamalla itse taitokset, mutta työ on hidasta ja ottaa kovasti sormille. Nämä valmiit pohjat ovat olleet huippukeksintö. Peruslevy 200g hujahtaa kuoreen sutjakasti. Laskeskelin tehneeni tänä jouluna noin 40 rasia- ja sulkaalevykorttia. Lisäksi teimme vielä lasten kanssa opettajille ja kummeille pienet joulumuistamiset. Isompi pystyi jo handlaamaan koko homman itse, pienemmälle piti vähän auttaa kasaamisessa ja kansien mittailemisessa, mutta koristelut ovat täysin herrain omaa luovuutta. Tässä sarja tuunattuja sinisiä:


Juniorin tyyli on värikäs ja runsas...

...ja esikoinen on simppelin kannalla.

Sitten vielä muutamia otoksia minun urakkahommista:






sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Pitkästä aikaa pari ATC-korttia

Joulukorttihommelit ja muut jouluaskartelut on vieneet niin paljon aikaa, että kaikki muu pipertely on hetkeksi jäänyt. Tänään ehdin pikaisesti väsäämään Silpputehtaan Atc-haasteeseen pari jouluista korttia pöydälle jääneistä korttiaskartelun jämistä ja marketista löytämistäni vintagehenkisistä kiiltokuvista.




perjantai 15. joulukuuta 2017

Pikkuriikkinen lumiukko kk-haasteeseen

KK-joulumaraton on lopuillaan. Haasteen nelososassa on lumiukkoinspiraatio, ja tein jo siihen Olaf-kortin, kun minulla ei oikein ollut muunlaisia lumiukkoja saatavilla. En kuitenkaan omista minkäänlaisia oikeuksia Olafiin, ja tekijänoikeus on tässä kohtaa siis hiukan kyseenalainen.
Tällä viikolla piipahdin askartelukaupassa ja ihastuin tähän pikkiriikkiseen lumiukkoleimaan. Leima on vain  noin kolmisen senttiä korkea, joten ensimmäiseksi tein sillä tämän pienen tagin. Pohjalla on itse kuvioitua akvarellipaperia. Joulukorttien lähetysaika alkaa piakkoin olla ohi, mutta tageja vielä tarvitaan lahjapaketteihin.








sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Jouluyön valossa

KK joulukorttimaratoonin viimeisessä osassa esiintyi inspiraationa poroja ja pukin reki. Minä sain nyt sitten sellaisenkin inspiraation, että lähdin toteuttamaan pipertelyurani monimutkaisinta projektia. Olen nähnyt pinterestissä kauniita shadow boxeja (varjolaatikko?) ja diorama cardseja (suomennos? kolmiulotteinen maisemakortti?) ja joskus kävi mielessä, että olisipa kiva koittaa, osaisinko. Viime viikolla törmäsin paikallisessa halpakaupassa led-valovaijeriin, jossa oli hyvin pieni patterikotelo. Yleensähän niissä on vähintään 2 AA-paristoa, mutta tässä oli vain 2kpl littanoita kolikkoparistoja.... heräsi ajatus, että tämähän mahtuisi kortin väliin? Muutaman yrityksen ja erehdyksen ja korjausliikkeen jälkeen tulos on tässä. Kortti yritti kaatua naamalleen etukannen painon alla, joten tein siitä telinekortin. Ihan täysin tyytyväinen en ole lopputulokseen, mutta oppia ikä kaikki ja ensi kerralla olen viisaampi.

Kortilla osallistun myös Jehkotar Craft Challengeen bingorivillä musta-piirtely-tarra, sekä Winter Wonderland Challenge Blogin Anything Christmas Goes. 

This is the first shadow box/diorama card  that i have ever made. I found a small led wire from store nearby. The battery case was so small, that it fits to a card. I had to make it a easel car, so that it stands up.


Tässä kortti päivänvalossa...

...ja sama kortti pimeässä


Doodlailin helmiäisgeelikynällä hangen hohdetta

pikkuinen patterikotelo mahtuu hyvin kortin väliin.




perjantai 8. joulukuuta 2017

Lasten iloinen vintage-joulu

Tässä vielä yksi joulumaratonikortti, hyvin erilainen kuin tuo edellinen väripläjäys. Pidän kovasti näistä vintagekuvista, ja on mukava vaihdella yksinkertaisesta monimutkaiseen ja värikkäästä hillitympään. Pysyy into yllä ja yölläkin näkee unta kortti-ideoista 😀

Osallistun tälllä kortilla myös Winter wonderland-haasteeseen Anything Christmas Goes.
I participate with this card also to a Finnish Christmas card marathon. Although the time schedule has been tough (new card every 3rd day), it has been a lot of fun making many different cards. Colourful, simple, difficult... keeps you inspired all the time, also when you are supposed to get some sleep 😀



Lapsen jouluiloa - Joulumaratoni osa 9

Huh huh, toiseksi viimeistä Koukussa kortteihin-joulumaratonia viedään! Melkoista haipakkaa tämä maratoni, nyt alkaa olla jo hiki!! Nyt sain haasteen "kiinni" kun vihdoin ehdin päivittää blogiin tekemäni kortit. Kortteja on kyllä syntynyt noin 1 per ilta, mutta sitten blogipäivittely on jäänyt jälkikäteishommiksi.

Ysihaasteesta nappasin hiutaleet ja lapsen ilon. Meillä ainakin yksi jouluilon tuojista lapsilla on joulukuusen koristelu -ensin pääsevät isän kanssa valitsemaan ja hakemaan kuusen metsästä, ja sitten äiti kantaa ylitse pursuavan koristelaatikon, jota saa alkaa penkomaan. Joskus koristeet on olleet hiukan vinksin vonksin, varsinkin silloin kun muksut olivat oikein pieniä.  Mutta, se on sitäkin ihanampi ja persoonallisempi kuusi sitten!

Taustalla on itse embossattu ja maalattu akvarellipaperi 




Lisää joulupalloja -tekniikkakokeilu

Tässä vielä toinen osallistuminen kk joulumaratoonin osaan 8. Tein tälläisen tekniikkakokeilun suklaakorttiin, kun näin jossain (varmaan pinterestissä, missäpä muualla) tälläisellä tekniikalla tehdyn joulupallon. Eli palloon on tehty stanssaamalla erilaisista papereista aina vain pienempi ympyrä. Kuvasta tulee mukavasti kolmiulotteinen näin. Hopeanhohto ei oikein valokuvassa tule esille, harmillista.



Vähäeleisiä joulupalloja -kk maratoni 8

KK joulukorttimaratoonin kahdeksannesta osasta nappasin joulupallot ja vähäeleisyyden sekä mustavalkoisuuden. No, lisäsin vähän hopeaa juhlavuutta tuomaan.




keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Yksinkertaista - kk joulumaratoni osa 7

Nappasin KK joulumaratoonin osasta 7 luonnoksen ja Anun kortista kolmiulotteisuuden.
Tässä keep it simple shaker kortti. Helistinkortteihin usein riittää hiukan vähemmän räikeä tausta, kun se liikkuva osa itsessään kiinnittää huomion puoleensa.



torstai 30. marraskuuta 2017

Joulumaratoni jatkuu... osa 6

Koukussa Kortteihin Joulumaratooni jatkuu. Tänään julkistettiin jo haaste nro 7, joten minä olen tälläinen perässähiihtäjä ja osallistun vasta osaan 6. Seuraava osa toki jo mielen päällä. Kyllä tässä alkaa pikkuhiljaa hengästyä, mutta vielä ei ole turnausväsymystä ilmassa 😀
Kutosinspiraatio tarjoili punatulkun ja vintagea. Tässä suklaakortissa molemmat: